Johdatus vastuullisuuteen

Tässä osiossa käydään läpi vastuullisuuden perusteita ja sitä, miksi liiketoiminta kannattaa suunnitella alusta alkaen vastuullisuusnäkökulmat huomioiden. Vastuullisuus on noussut viime vuosina keskeiseksi teemaksi, kun yhä useammat yritykset ja organisaatiot pyrkivät toimimaan kestävällä tavalla ympäristön, yhteiskunnan ja talouden näkökulmasta.

Tehtävät:

Mitkä ovat yritystoimintasi kannalta oleellisia vastuullisuusnäkökulmia?
Perehdy kilpailijoihisi. Tekevätkö tai viestivätkö he vastuullisuusteoista jotenkin?
Pirkanmaalla toimii Ilmastokumppanuus-verkosto. Tutustu verkostoon ja sen jäsenyrityksiin. Millaisia ympäristötavoitteita jäsenyritykset ovat asettaneet?
Laadi SWOT-analyysi yritystoiminnastasi vastuullisuuden näkökulmasta.

Apukysymyksiä SWOT-analyysin tueksi:

Vahvuudet

Vahvuudet kiertotalouden toimijana ja/tai kestävän liiketoiminnan toimijana.
Millaisia vahvuuksia yritykselläsi on kestävään liiketoimintaan liittyen?
Millaisia vahvuuksia sinulla on kestävän liiketoiminnan toimijana?

Heikkoudet

Heikkoudet kiertotalouden ja/tai kestävän liiketoiminnan toimijana.
Mitä asioita liiketoimintasi kehittämisessä tulisi vahvistaa?
Mitä omassa osaamisessa tulisi kehittää kiertotalouden tai kestävän liiketoiminnan näkökulmasta?

Mahdollisuudet

Mitä mahdollisuuksia löydät oman liiketoimintasi kehittämiseen kiertotalouden ja kestävän kehityksen näkökulmista?
Mitä mahdollisuuksia löydät oman osaamisesi kehittämiseen?

Uhat

Mitä uhkia liiketoimintasi voi kohdata?
Millaisia uhkia kiertotalouden liiketoimintamallin kehitys voi yritystoiminnassasi tai kumppanuusverkostoissasi kohdata?
Miten suojaudut uhilta?

Hiilijalanjälki ja -kädenjälki

Hiilijalanjälki tarkoittaa kokonaisuudessaan sitä määrää kasvihuonekaasupäästöjä, erityisesti hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat peräisin tietyistä toiminnoista, tuotteista, palveluista tai tapahtumista. Hiilijalanjäljen arviointi pyrkii mittaamaan ihmisen tai organisaation aiheuttamaa ympäristövaikutusta ilmastoon.

Yritystoiminnan kannalta hiilijalanjälki tarkoittaa yrityksen toimintojen, tuotteiden ja palvelujen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää. Yrityksen hiilijalanjäljen arviointi auttaa yrityksiä ymmärtämään niiden ympäristövaikutusta ja sitä, miten ne voivat pienentää negatiivista vaikutustaan ilmastoon.

Yrityksen hiilijalanjälki koostuu useista eri osa-alueista, jotka jaetaan yleisesti kolmeen eri luokkaan, joita kutsutaan englanninkielisellä termillä scope. Luokat auttavat erittelemään, mistä lähteistä päästöt tulevat ja miten ne liittyvät yrityksen toimintoihin ja päätöksiin.

Scope 1: Suorat päästöt (Direct emissions)

Scope 1 -päästöt ovat suoria päästöjä, jotka tulevat yrityksen omista toiminnoista ja prosesseista. Nämä päästöt ovat yrityksen suorassa hallinnassa. Esimerkiksi:

Polttoaineiden käyttö: Esimerkiksi yrityksen omistamien ajoneuvojen tai laitteiden polttoaineen käyttö.
Kemiallisten reaktioiden aiheuttamat päästöt: Jos yritys käyttää prosesseja, jotka tuottavat suoraan kasvihuonekaasuja.
Kylmäaineet: Jos yritys käyttää kylmälaitteita, jotka vapauttavat päästöjä ilmakehään.

Scope 2: Energian välilliset päästöt (Indirect emissions from purchased energy)

Scope 2 -päästöt ovat välillisiä päästöjä, jotka liittyvät yrityksen ostamaan energiankulutukseen. Nämä päästöt tulevat energiantuotannosta ja välittyvät yrityksen käyttämän energian kautta. Esimerkiksi:

Sähkön ja lämmön hankinta: Päästöt, jotka syntyvät sähkön ja lämmön tuottamisesta, jota yritys käyttää.
Ostettu kaukolämpö ja jäähdytys: Jos yritys hankkii lämpöä tai jäähdytystä ulkopuolisilta palveluntarjoajilta.

Scope 3: Muut välilliset päästöt (Other indirect emissions)

Scope 3 -päästöt ovat laajimmat ja monimuotoisimmat, ja ne liittyvät yrityksen toimintoihin, mutta ovat epäsuorassa hallinnassa. Nämä päästöt voivat kattaa koko tuotantoketjun, mukaan lukien raaka-aineiden hankinnan, tuotteiden valmistuksen, kuljetuksen ja käytön. Esimerkiksi:

Raaka-aineiden hankinta: Päästöt, jotka syntyvät raaka-aineiden tuotannosta ja kuljetuksesta.
Tuotteiden kuljetus: Päästöt, jotka liittyvät tuotteiden kuljettamiseen toimittajilta asiakkaille.
Käyttövaiheen päästöt: Päästöt, jotka aiheutuvat yrityksen tuotteiden tai palveluiden käytöstä asiakkaiden toimesta.

Yrityksen hiilijalanjäljen kattava arviointi voi sisältää kaikki luokat, jotta saadaan kokonaiskuva yrityksen päästöistä ja niiden lähteistä. Arvioinnin avulla yritys voi tunnistaa keskeiset vaikutusalueet ja suunnitella toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja kestävyyden parantamiseksi.

Monilla yrityksillä päästöt muodostuvat pääosissa Scope 3:n päästöistä. Niiden hallintaan paras keino on kehittää hankintoja ja varmistaa asia kilpailutuksissa.

Yritykset voivat myös hyötyä hiilijalanjäljen arvioinnista useilla tavoilla:

Tietoisuuden lisääminen: Hiilijalanjäljen arviointi auttaa yritystä ymmärtämään, missä sen suurimmat ympäristövaikutukset ovat ja kuinka ne voivat vaikuttaa ilmastoon.
Tavoitteiden asettaminen: Yritys voi asettaa tavoitteita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tämä voi sisältää energiatehokkuustoimia, uusiutuvan energian käyttöä ja päästöjen vähentämistä toimitusketjussa.
Maineen parantaminen: Yhä useammat kuluttajat ja sijoittajat arvostavat yrityksiä, jotka ottavat vastuullisuuden vakavasti. Pienentämällä hiilijalanjälkeään yritys voi parantaa mainettaan ja houkutella ympäristötietoisempia asiakkaita ja sijoittajia.
Kustannusten alentaminen: Energiatehokkuustoimet voivat vähentää energiakuluja ja siten myös kustannuksia.
Säädösten ja määräysten noudattaminen: Monet maat ja alueet asettavat päästörajoituksia yrityksille. Hiilijalanjäljen arviointi auttaa varmistamaan, että yritys noudattaa näitä sääntöjä.

Tehtävä:

Tutustu hiilikädenjälkeen oheisen videon avulla. Voisiko sinun yrityksesi tuottaa hiilikädenjälkeä hiilijalanjäljen sijaan?

Viherpesu ja vastuullisuusväittämät

Viherpesu viittaa toimintaan, jossa yritetään peittää tai kaunistella negatiivisia tai epäeettisiä toimia näyttämään ympäristöystävällisiltä tai vastuullisilta. Toiminnasta tai päätöksistä pyritään luomaan positiivinen kuva ympäristön ja kestävyyden näkökulmasta, vaikka todellisuudessa toiminta saattaa olla ristiriidassa näiden arvojen kanssa.

Viherpesu voi ilmetä monin tavoin, kuten viestinnällisinä pyrkimyksinä korostaa ympäristöystävällisyyttä ilman todellista sitoutumista, logojen tai tunnusten käytössä viestimään ympäristövastuullisuudesta ilman konkreettisia tekoja, tai investointien suuntaamisena ilmastonmuutoksen vastaisiin hankkeisiin pelkästään maineen parantamiseksi.

Viherpesun avulla organisaatiot voivat pyrkiä hyötymään ympäristötietoisuudesta ja kestävän kehityksen trendistä ilman todellista toimintaa, joka tukee näitä päämääriä.

Tehtävä:

Kuuntele podcastjakso viherpesusta ja vastuullisuusväittämistä. Millaisia ajatuksia jaksosta herää?
Linkki podcastiin: Viherpesun vaara ja vihreät väittämät – Circular Design

Ympäristösertifikaatit ja -järjestelmät

Ympäristösertifikaatti on virallinen tunnustus tai todistus, joka osoittaa, että tietty tuote, palvelu tai organisaatio täyttää tietyt ympäristöystävällisyyteen liittyvät vaatimukset ja standardit. Nämä vaatimukset ja standardit voivat kattaa esimerkiksi energiatehokkuutta, vähäpäästöisyyttä, raaka-aineiden kestävää käyttöä, jätteiden hallintaa ja muuta ympäristöön liittyvää toimintaa.

Ympäristösertifikaatit eivät ole kaikki samanlaisia, ja niiden vaatimukset voivat vaihdella merkittävästi. Lisäksi sertifikaattien saaminen voi vaatia aikaa, resursseja ja sitoutumista ympäristöystävällisten käytäntöjen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Ennen ympäristösertifikaatin hankkimista on suositeltavaa tutkia huolellisesti eri vaihtoehtoja ja varmistaa, että valittu sertifikaatti vastaa oman organisaation tai tuotteen tavoitteita ja arvoja.

Ympäristöjärjestelmä on organisaation tai yrityksen käyttämä strateginen lähestymistapa ympäristönäkökohtien hallintaan ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Se on järjestelmällinen tapa integroida ympäristöasiat osaksi organisaation päivittäistä toimintaa, päätöksentekoa ja prosesseja. Ympäristöjärjestelmä voi perustua erilaisiin standardeihin ja viitekehyksiin, kuten ISO 14001 -standardiin. Ympäristöjärjestelmä auttaa organisaatioita tunnistamaan ympäristövaikutuksensa, asettamaan tavoitteita niiden vähentämiseksi, seuraamaan edistymistä ja jatkuvasti parantamaan ympäristösuoritustaan.

ISO 14001 -järjestelmä on melko raskas järjestelmä ja pienemmille yrityksille sopivampia ovatkin Ekokompassi tai Green Office -järjestelmät. Alla olevan tehtävän avulla saat lisätietoa erilaisista ympäristöjärjestelmistä ja -sertifikaateista.

Tehtävä:

Tutustu erilaisiin ympäristöjärjestelmiin ja -sertifikaatteihin.
Linkki: Ympäristöjärjestelmiä ja -sertifikaatteja

Vastuullisuusraportointi

Vastuullisuusraportointi tarkoittaa organisaation tai yrityksen käytäntöä raportoida ja kommunikoida avoimesti toimintansa ympäristö-, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista sekä pyrkimyksistä kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden noudattamiseksi. Tämä raportointi on tapa välittää sidosryhmille, kuten asiakkaille, sijoittajille, työntekijöille, viranomaisille ja yhteiskunnalle yleisesti tietoa siitä, miten yritys ottaa huomioon ympäristövaikutukset, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen suorituskyvyn.

Vastuullisuusraportoinnissa voidaan käsitellä monenlaisia aiheita, kuten:

Ympäristövaikutukset: Esimerkiksi energiankulutus, päästöt, veden käyttö, jätehuolto ja luonnonvarojen käyttö.
Sosiaalinen vastuu: Tämä voi liittyä esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointiin, työturvallisuuteen, monimuotoisuuteen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen.
Eettinen liiketoiminta: Käytännöt, jotka koskevat esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittamista, korruption torjuntaa ja reilua kilpailua.
Taloudellinen suorituskyky: Yrityksen taloudellinen menestys ja sen vaikutus talouteen laajemmin.

Vastuullisuusraportointi voi olla osa yrityksen kestävän kehityksen strategiaa ja se voi perustua erilaisiin kansainvälisiin standardeihin ja puitteisiin, kuten Global Reporting Initiative (GRI). Tavoitteena on edistää läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja rehellistä viestintää yrityksen toiminnasta sen eri sidosryhmille.

Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD)

Vuoden 2023 alussa tuli voimaan EU:n kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive), joka nykyaikaistaa ja tiukentaa sääntöjä, jotka koskevat yritysten ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia sosiaalisia ja ympäristöä koskevia tietoja. Aluksi raportointivelvollisuuden piirissä ovat suuret yritykset mutta muutaman vuoden kuluttua raportointivelvollisuus koskee myös muita pörssilistattuja yrityksiä, myös pk-yrityksiä.

Kuitenkin on tärkeä huomata, että raportointi vaikuttaa epäsuorasti huomattavasti laajempaan joukkoon, sillä raportointivelvolliset yritykset tarvitsevat tietoja omista toimitusketjuistaan ja alihankinnoistaan. Yhä useammat yritykset asettavat itselleen kunnianhimoisia tavoitteita, ja ne valitsevat kumppaneikseen ainoastaan sellaisia yrityksiä, jotka ovat linjassa niiden kestävän kehityksen strategian kanssa. Näin ollen myös alihankintaketjussa toimivien mikroyritysten on sitouduttava yhteistyöyritystensä vastuullisuustyöhön ja pystyttävä toimittamaan heille tarvittavia tietoja vastuullisuuteen liittyen. Pk-yritysten on lisäksi varauduttava raportointivelvoitteen laajentumiseen tulevaisuudessa.

Kestävyysraportointidirektiivin johdosta EU on julkaissut myös kestävyysraportointistandardeja (European Sustainability Reporting Standards, ESRS), jotka sisältävät konkreettiset ohjeet tiedoista, joiden avulla yritys joutuu tai voi kertoa vastuullisesta toiminnastaan.

Lue lisää muutoksesta, esimerkiksi näistä linkeistä:
Kestävyysraportointidirektiivi CSRD – NGS Finland
EU:ssa toimivien yritysten on pian laadittava ESG-raportti (intito.fi)
Corporate sustainability reporting (europa.eu) (englanniksi).

Tehtävä:

Etsi netistä jonkin kiinnostavan yrityksen vastuullisuusraportti ja tutustu sen sisältöön. Minkälaisia tavoitteita yrityksellä on ja minkälaisia tekoja se on jo tehnyt?

Yhteiskunnallinen yrittäjyys

Yhteiskunnallinen yrittäjyys viittaa liiketoimintaan, joka pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä haasteita tavoittelematta pelkästään taloudellista hyötyä. Yhteiskunnalliset yrittäjät käyttävät liiketoimintaosaamistaan ja innovaatioitaan pyrkiessään vaikuttamaan myönteisesti yhteiskuntaan ja ympäristöön. Yhteiskunnalliset yrittäjät voivat keskittyä esimerkiksi köyhyyden vähentämiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, ympäristönsuojeluun, sosiaaliseen inklusiivisuuteen tai muihin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys eroaa perinteisestä yrittäjyydestä siinä, että sen päätavoitteena ei ole pelkästään voiton maksimointi omistajille, vaan myös yhteiskunnallisen arvon tuottaminen. Yhteiskunnalliset yrittäjät voivat toimia eri muodoissa, kuten voittoa tavoittelemattomina organisaatioina, osuuskuntina, sosiaalisina yrityksinä tai perinteisinä yrityksinä, jotka sisällyttävät yhteiskunnalliset tavoitteet osaksi liiketoimintaansa.

Tehtävä:

Tutustu Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskukseen.
Linkki: Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus

Tukea toiminnan kehittämiseen

Yritystoiminnan kehittämiseen voi saada tukea monista eri lähteistä. Julkisten yrityspalvelujen lisäksi esimerkiksi monet yritysjärjestöt, kauppakamarit ja kehitysyhtiöt tarjoavat koulutusta, neuvontaa ja mentorointia yritysten kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Tutustu paikkakuntasi yrityspalveluihin. Voitko saada sitä kautta tukea vastuullisuusasioihin?

Toimiiko paikkakunnallasi vastuullisuus- tai kiertotaloushankkeita? Ota selvää, voisiko näistä saada tukea toimintasi kehittämiseen.

FIBS on Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto. FIBS tarjoaa myös maksuttomia webinaareja. Voit tutustua FIBS:n nettisivuihin.
Linkki: FIBS ry.

Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa:

Yrityksen ja kolmannen sektorin toimijan välinen yhteistyö voi olla hyödyllistä monin eri tavoin. Tämä yhteistyö voi vahvistaa molempien osapuolten pyrkimyksiä ja tavoitteita sekä edistää yhteiskunnallista vastuuta ja kestävää kehitystä.

Yritys ja kolmannen sektorin toimija voivat yhdistää voimansa toteuttaakseen yhteisiä projekteja. Yhdistykset voivat esimerkiksi tarjota alkaville yrittäjille alustan myydä omia tuotteitaan, kuten Nextiilissä Tampereella tehtiin. Nextiilin UUSIO Upcycling -alue tarjosi kädentaitajille ja yrittäjiksi aikoville mahdollisuuden markkinoida omia tuotteitaan Nextiilissä. Tämänkaltainen yhteistyö voi olla hedelmällistä molemmille osapuolille. Titry ry puolestaan tekee alihankintaa erilaisille yrityksille esimerkiksi lähetyspalvelun avulla.

Toimijat voivat siis tarjota toisilleen tietotaitoa, asiantuntemusta, tiloja tai muita resursseja. Yritys ja kolmannen sektorin toimija voivat myös yhdistää voimansa tuote- tai palvelukehityksessä. Tällainen yhteistyö voi johtaa uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin ja tuotteisiin.

Yhteistyön luonne voi vaihdella suuresti riippuen yrityksen ja kolmannen sektorin toimijan tavoitteista, resursseista ja prioriteeteista. On tärkeää, että yhteistyö on molempien osapuolten kannalta mielekästä ja vastaa molempien arvoja ja tavoitteita. Yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyö voi olla voimakas voima yhteiskunnallisessa kehityksessä ja positiivisten vaikutusten aikaansaamisessa.

Paikallisista ilmiöistä globaaleihin:

Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Finnwatchin julkaisujen kautta pääset oppimaan kansainvälisesti toimivien yritysten yritysvastuusta ja sen ajankohtaisimmista ilmiöistä.

Linkki: Finnwatch