Tässä osiossa tutustutaan kiertotalouden perusteisiin; mitä kiertotalous tarkoittaa ja mitkä tekijät vaikuttavat kiertotalouden taustalla. Käymme myös läpi sitä, miten kiertotalouden toteutumista edistetään Suomessa. Pidä toisella sivulehdellä auki sanakirjaa, josta pystyt tarkistamaan tekstissä esiintyvien, sinulle entuudestaan vieraiden termien sisällön.

Luonnonvaroilla tarkoitetaan kaikkea luonnossa olevaa, jota ihminen pystyy hyödyntämään. On olemassa uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Esimerkiksi puu on uusiutuva luonnonvara, koska kaadetun puun tilalle voidaan istuttaa taas puu. Sen sijaan öljy on uusiutumaton luonnonvara, koska öljyä on olemassa vain rajattu määrä maapallolla.

Luonnonvarojen ylikulutuksella tarkoitetaan nykyistä tilannetta, jossa ihminen käyttää luonnonvaroja liikaa ja luonnon tasapaino horjuu. Esimerkiksi tilannetta, missä puuta hakataan metsästä yli metsän palautumismahdollisuuksien, voidaan kutsua luonnonvarojen ylikulutukseksi. Suomalaiset kuluttavat tällä hetkellä luonnonvaroja niin, että jos kaikki ihmiset maailmassa kuluttaisivat samalla tavalla kuin me, tarvittaisiin lähes neljä maapalloa täyttämään tarpeemme. Tällaisesta toiminnasta johtuen maapallon ilmasto on lämmennyt ja muuttunut niin paljon, että se vaikeuttaa monin eri tavoin ihmisten ja muiden lajien elämää maapallolla. Ylen testillä saat selville, millainen on sinun tyylisi kuluttaa luonnonvaroja kestävästi ja kiertotalouden mukaisesti. Lisää testejä löydät kurssin bonusosiosta.

Ilmastonmuutos on syntynyt luonnonvarojen ylikulutuksen sekä siitä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen takia. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa hiilidioksidi on kenties eniten huomiota saanut kasvihuonepäästö. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut uusiutumattomien luonnonvarojen käytön sekä liiallisen maan muokkaamisen seurauksena, jolloin ilmasto on alkanut lämmetä.

Ilmaston lämmetessä eläminen maapallolla käy vaikeammaksi. Esimerkiksi äärimmäiset sääilmiöt (myrskyt, tulvat) lisääntyvät, merenpinta nousee ja maa-alueiden aavikoituminen leviää. Ihminen ja muut eliölajit eivät ehdi sopeutua tarpeeksi nopeasti maapallon muuttuviin olosuhteisiin, jonka takia eliölajeja katoaa ja esimerkiksi ilmastopakolaisuus yleistyy. Tee Sitran nopea elämäntapatesti, jonka avulla saat räätälöityjä vinkkejä, joiden avulla säästät aikaa ja rahaa sekä autat samalla ympäristöä. Lisää testejä löydät kurssin bonusosiosta.

Kiertotalous on yksi ratkaisu nykyiseen tilanteeseen, jossa luonnonvarojen ylikulutus ja ilmaston lämpeneminen ovat vaarantaneet elämän maapallolla.

VIDEO: Ilmaston lämpeneminen 1880 – 2021

Mitä ajatuksia NASA:n animoitu video ilmaston lämpötiloista herättää?

Kiertotalous = kierto (= kiertokulku, vrt. veden kiertokulku) + talous (= tavaroiden tai tuotteiden tuotanto, jakelu, vaihto tai kulutus)

Kiertotalous on talousjärjestelmä, jossa luonnonvarojen käyttö sekä kasvihuonepäästöjen syntyminen sovitetaan maapallon kantokyvyn rajoihin. Tämä tehdään sulkemalla materiaali- ja energiavirtoja, eli pitämällä materiaalit mahdollisimman pitkään kierrossa kierrättämällä, korjaamalla ja lainaamalla niitä.

1. Pyrkimyksenä on, että tuotteiden ja palveluiden tuotantoprosessissa käytetään mahdollisimman vähän neitseellisiä raaka-aineita, eli suoraan luonnosta otettavia luonnonvaroja. Neitseellisten raaka-aineiden sijaan kiertotaloudessa käytetään jo olemassa olevia ja käyettyjä raaka-aineita uusien tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa.

2. Kiertotalouden mukaiset tuotteet ja palvelut suunnitellaan energiatehokkaiksi, myrkyttömiksi, helposti kierrätettäviksi ja niiden huolto sekä korjaus on mahdollista.

3. Kiertotalouden mukaisessa tuotannossa ja uudelleentuottamisessa kierrätetystä materiaalista tehdään uusia tuotteita. Tuotannossa otetaan huomioon energiatehokkuus ja tuotantoprosessissa syntyvät päästöt pidetään minimissä.

4. Tuotteiden ja palveluiden myynnissä sekä jakelussa logistiset ketjut suunnitellaan niin, että kuljetuksesta aiheutuvat päästöt ovat pienet. Myös pakkausmateriaalit suunitellaan niin, että ne ovat helposti kierrätettävissä ja vievät mahdollisimman vähän tilaa. Nettikaupat mahdollistavat myös sen, että fyysisiä liiketiloja tarvitaan entistä vähemmän. Näin säästytään monilta liiketilojen ylläpitämiseen liittyviltä menoilta ja päästöiltä.

5. + 6. Tuotteen käyttöikä pitenee, kun sen käyttäjä pystyy joko itse huoltamaan tuotetta tai ostamaan huoltotyön palveluna. Jos tuote rikkoutuu, siitä pystytään muutostöillä valmistamaan uusi tuote.

7. + 8. Kun tuotetta ei voida enää huoltamalla tai korjaamalla saada käyttökuntoon, se lajitellaan oikein.  Kiertotalouden mukaisesti suunniteltu tuote on irrotettavissa osiin ja eri materiaaleista valmistetut osat voi erotella niille kuuluviin jätejakeisiin. Jätekeskuksissa materiaali lajitellaan eteenpäin. Vain pieni osa jätteestä ei ole enää kierrätettävissä, ja se poltetaan energiaksi.

Kierrätyksessä lajiteltu materiaali jalostetaan niin, että siitä voidaan jälleen valmistaa uusia tuotteita ja kiertotalouden ekosysteemi voi alkaa alusta!

Kestävän kehityksen mukaan meidän tulee huomioida toiminnassamme myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Tämä vaatii meitä tarkastelemaan asioita useasta eri näkökulmasta yhtäaikaisesti. Kiertotalouden ensisijainen tavoite on luonnon ja ihmisen välisen tasapainon saavuttaminen kestävillä taloustoimilla, eli ekologisen kestävyyden tavoittaminen. Kestävän kehityksen kaksi muuta osa-aluetta, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, eivät ole siis automaattisesti sisäänkirjoitettuina kiertotalouden talousmalliin. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus tuleekin aina ottaa erikseen huomioon, kun mietitään kiertotalouden toteuttamista käytännössä.

VIDEO: Palopuron symbioosi

Tuleeko sinulle mieleen muita Palopuron tyylisiä kiertotalouteen perustuvia ekologisia symbiooseja? 

ARTIKKELI: Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030

Mitä Agenda2030 tarkoittaa ja mitkä sen seitsemästätoista tavoitteesta sopivat kiertotalouden tavoitteiden kanssa yhteen?  

KIERTO-podcast jakso 1 – Ilmastokriisi koskettaa meitä kaikkia

Arvojesi mukaista työtä -KIERTO-podcastin ensimmäisessä jaksossa puhutaan ilmastokriisistä ja siitä, miten kiertotalous on yksi keino ratkaista se. Podcastin juontajan Emmi Nuorgamin vieraana on ilmastoaktivisti Ellen Ojala, joka ei syyllistä yksilöä vaan ajattelee, että päättäjien tulisi asettaa raamit, joiden sisällä yksilö voi tehdä kestäviä valintoja. Mukana on myös KIERTO-hankkeen projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti. Löydät loput KIERTO-podcastin jaksot täältä.

Lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta

Lineaaritalous, eli talousmalli, jota pitkälti tällä hetkellä elämme, on vastakohta kiertotaloudelle. Lineaarinen talous noudattaa ’valmista, kuluta, heitä pois’ -kertakäyttökulttuurin ajatusta. Lineaaritaloudessa ei mietitä sitä, mistä ja miten tuotteisiin tarvittava materiaali hankitaan ja mitä sille tapahtuu, kun tuote on kulutettu loppuun.

Kierrätystaloudessa osa tuotteista kierrätetään, mutta se toimii melko samoilla periaatteilla kuin lineaarinen talous. Kierrätystä ja jalostusta tehdään muun muassa mekaanisesti ja kemiallisesti. Kuitenkin tällä hetkellä vain alle 10% kaikesta käytetystä materiaalista otetaan talteen ja käytetään uudelleen.

Kiertotaloudella on olemassa siis useampia tavoitteita: Miten jo kaikki olemassa oleva materiaali voidaan hyödyntää mahdollisimman resurssitehokkaasti? Miten talous voidaan järjestää niin, että vaikutuksemme ympäröivään luontoon on mahdollisimman vähäinen? Miten pystymme tukemaan luontoa sen palautumisessa takaisin luonnolliseen tilaan?

Jos kiertotalouden tavoitteisiin onnistutaan vastaamaan, parhaimmassa tapauksessa pystymme hidastamaan ilmastonmuutosta, elvyttämään luonnon tasapainon ja tukemaan sitä sekä varmistamaan ihmisille yhdenvertaisen mahdollisuuden työhön tai toimeentuloon.

TEKSTI: Kestävä kehitys ja donitsimalli

Miltä sinun oman elämäsi donitsimalli voisi näyttää? 

Kiertotalouden edistämisen tulee tapahtua kaikilla yhteiskunnallisilla tasoilla. Yritysten ja kuluttajien toimintaan vaikutetaan alueellisen lainsäädännön avulla. Esimerkiksi kansallisen akkustartegian tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä akkualalla sekä edistää ilmastotavoitteita. Yhteiskuntien ja liikenteen sähköistyminen on voimakas megatrendi jonka myötä akkuraaka-aineiden, niiden jatkojalostuksen ja kiertotalouden ratkaisujen rinnalla sähköistyminen tuo uusia mahdollisuuksia myös Suomen perinteisille vientialoille. Lue lisää kansallisesta akkustartegiasta täältä.

Myös kansainväliset ja EU:n sisäiset lakimuutokset edistävät kiertotalouden toteutumista. Esimerkiksi keväällä 2022 Euroopan komission julkaisemassa kiertotalouspaketissa oleva digitaalinen tuotepassi tulee pakolliseksi kaikille EU:n markkinoille saatettaville tuotteille. Digitaalisella tuotepassilla tarkoitetaan tuotteeseen liittyvien tietojen joukkoa, jonka tulee olla sähköisesti saatavilla tuotteessa olevan tiedonkantajan (viivakoodi, QR-koodi tms.) kautta. Digitaalisen tuotepassin tarkoituksena on tarjota kuluttajille tietoa esimerkiksi tuotteiden korjaamiseen ja kierrätykseen tai niiden materiaalien alkuperään liittyen. Lue lisää digitaalisesta tuotepassista täältä.

Toivottujen muutosten saavuttamiseksi voidaan vaikuttaa myös verotuksellisilla keinoilla ja rahoituksen kohdentamisella. Kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan verostusta voidaan keventää ja kohdentaa rahoitusta sekä avustuksia ympäristön kannalta kestäviin projekteihin. Esimerkiksi Elinkeino-, ympäristö – ja liikennekeskus (ELY) tukee ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien pientalojen omistajia avustuksilla, jotka koskevat öljylämmitysjärjestelmän poistamista ja sen korvaamista muilla lämmitysmuodoilla. Lue lisää ELY:n avustuksista öljylämmitysjärjetelmien poistamiseen täältä.

TEKSTI: EU:n ekosuunnitteluvaatimukset

Mitä tarkoitetaan EU:n ekosuunnitteluvaatimuksilla? 

TEKSTI + VIDEO: Kriittinen siirto: Suomen kiertotalousmalli 2.0

Mitkä neljä koko yhteiskuntaa läpileikkaavaa tavoitetta Sitran julkaisun mukaan Suomen tulee tavoittaa, jotta kiertotaloussiirtymässä voidaan onnistua?

DIAESITYS: Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta: strategiasta toimintaan

Mitkä ovat Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan kuusi pääteemaa ja niiden tavoitteet? 

Suomen kiertotalousohjelma noudattaa jätehierarkiaa

Suomi haluaa olla kiertotalouden kärkimaa. Vuonna 2016 Suomi julkaisi ensimäisenä maana maailmassa kansallisen kiertotalouden tiekartan kiertotaloussiirtymästä. 1.7.2022 voimaan tulleeseen kansalliseen ilmastolakiin on kirjattu, että Suomen tulee olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Samoin Ympäristöministeriön laatiman Kiertotalousohjelman vision mukaan Suomi on kiertotalousyhteiskunta vuonna 2035. Siirtyminen tapahtuu vaiheittain eri toimialoilla.

Kiertotaloussiirtymä noudattaa jätehierarkiaa. Jätehierarkia osoittaa jätehuollon toiminnan tärkeysjärjestyksen. Tärkeimpänä jätehierarkiassa on 1.) jätteen ehkäisy, 2.) uudelleenkäyttö, 3.) kierrätys 4.) energian hyödyntäminen ja vasta viimeisenä 5.) jätteen loppusijoittaminen esimerkiksi kaatopaikalle.

PDF: Ympäristöministeriö – Periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta

Lue tiedoston 1. Johdanto 2. Lähtökohdat sekä 3. Tavoitteet.

Mitkä ovat kiertotalouden edistymisen suurimmat pullonkaulat? 

Siirry tästä kurssin toiseen osioon: 2. Kiertotalouden liiketoimintamallit